Spikerdamine on aktsepteeritav

Mä tiedän, että te ootatte jo suurenmoista matkakertomusta Venemaan-reissusta, mut ettepäs saa lukea sitä vielä tänään (ku en oo sitä vielä kirjoittanut). Sisäinen pakko voitti, ja kirjoitan nyt tänään kohtaamastani kummallisuudesta, spikertamisesta eli suomeksi lunttaamisesta. Kyllä. Täysin häikäilemättä kaikki kurssitoverini käyttivät lunttilappuja ja kuiskuttelivat keskenään. Kulttuurisokki. Tänään. Oleskeltuani tässä maassa jo melkein kolme kuukautta. Ai miten tällainen on mahdollista yliopistossa? Minähän paljastan totuuden.

Lukiessasi tenttiin kirjoita pikkuruisille lapuille piiperryskäsialalla kaikki mahdollisesti tarvitsemasi tieto. Tenttiin mennessäsi pujauta lunttilappu taskuun. Tai sit teet niinku nää tyypit täällä ja jätät turhan opiskelemisen väliin ja otat vain luentomuistiinpanot mukanasi tenttiin.

Odota kunnes opettaja poistuu luokasta. Kyllä. Valvoja poistuu luokasta. Todennäköisesti ihan vain siksi, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus luntata. Ai mitä opettaja siitä hyötyy? Opiskelijat kirjoittavat erinomaisia vastauksia tentissä, jonka tulokset näkyvät arkistoissa pitkään. Eikä tarvi järjestää uusintatenttejä.

Vaihtoehtoisesti voit myös jättää lunttilaput ja muistiinpanot kokonaan kotiin ja ihan vain kuiskutella luokassa ja kysellä kurssitovereilta vastauksia (venäjän kielellä). Jos opettaja kuulee luokassa puhumista, hän vain toteaa, että puhuminen on kielletty. Ei, sua ei heitetä luokasta ulos (saatikka eroteta yliopistosta, kuten Suomessa todennäköisesti tehtäisiin).

Miten suomalainen reagoi tällaisessa tilanteessa? Ärsyyntyy moisesta kuiskuttelusta ja paheksuu lunttilappuja rapistelevia tenttijöitä. Sokeeraavin hetki oli, kun edessäni istunut tyttö kääntyi lukemaan MINUN paperiani ja kehtasi vielä kysyä MINULTA oikeita vastauksia. Miten nää ihmiset on kasvatettu? Jotain rotia. Moraali, omatunto... tiätteks mitä ne on? Mä en yksinkertaisesti kykenisi lunttaamaan. Se on väärin. Se on huijaamista. Se vie opiskelulta pohjan. Se vie muittenkin opiskelulta pohjan. Se vie tältä suomalaiselta lopunkin uskon koko tän maan koulutusjärjestelmään (ihan ku se loputon ja naurettava ulkoa opettelu ei ois ollu tarpeeks!!).

Mitä suomalainen tekee tentistä kotiin päästyään? Kirjoittaa aiheesta Facebookin statuspäivityksen, joka osoittautuu yleisömenestykseksi. Sainpahan todeta, etten ole ainut suomalainen, joka samaista asiaa on ihmetellyt:

"Tää on muuten rassannut meitä muitakin suomalaisia täällä jo pitkään. Yks lääkisläinen kerto, että niiden yhdessä tentissä yhdellä likalla oli mukana pieni taskutietokone! Ja kun mä sanoin kurssikaverilleni tenttiin mennessä, kun se murehti miten pystyy tsekkaa lunttilappujaan huomaamatta, etten lunttaa, se oli ihan että "ai miks?"... Näin Tarton yliopistossa. Niin ja Tarton taannoinen rehtorihan oli sitä mieltä, että kyllä lunttejakin käyttämällä oppii."

"Ja on helvetin raivostuttavaa, kun itse yrittää edes vähän skarpata ja lukea, että pääsis rehellisin keinoin läpi. PRKL!"

"Tuo on täällä niin yleinen käytäntö. Välillä tuntuu että koko viro vieraana kielenä on ihan vitsi. Vaikka näkyy sitä muuallakin. Ekana vuonna semiotiikan tentissä meidän proffa sanoi alussa, että se lähtee nyt 40 minuutiksi pois ja toivoo että meistä kukaan ei lunttaa. Eipä käynyt toive toteen. Tunsin itseni erityiseksi kun koitin vääntää asioita paperille ihan vaan pelkästä muistista. Ja sain A:n! Hah!"

Paras kommentti statusviestiini tuli englantilaiselta ystävältäni:

"this would never happen in england, or finland, or anywhere with a "land" in it lol"


Että terveisiä vaan sinne hilpasen verran sivistyneempään yliopistoon, jossa ei tarvi opetella runoja ja näytelmiä ulkoa FONETIIKAN kurssilla eikä porukka lunttaa. Turun yliopisto <3